I know what is right,
but i wanna do wrong.

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Kesä on lähtenyt mainiosti. Vähän pientä stressiä, muttei suurempia ahdistumisia ole ollut kuin kerran. Sen jälkeen taas ajattelin miten ihanaa olisi, jos olisi vain rauhoittavia, joita voisi ottaa sen ahdistuneen levottomuuden vallatessa mielen. Mä oon muutenkin tasasin väliajoin kelannu terapiaa ja sitä että tarttisinko mä sitä oikeasti vai en. En ole varma asiasta.


Mä koin oudon tunnen harrastaessani seksiä.

Aluksi pidin siitä kuinka N oli se hallitsevampi osapuoli, kunnes yhtäkkiä ahdistuin ja mun oli pakko lopettaa se siihen. N ei tehnyt mitään väärin, se vaan sanoi että: "Älä valita. Mä nussin nyt sua." (Kun nussiessamme aloin valittaa että kello on miljoona.) Ja se sai aluksi mun olon euforiseksi. Yhtäkkiä ahdistuin.

Yleensä N on aina ollut todella alistuva ihan vanilijaseksissäkin. Epävarma ja kokenut tärkeäksi sen että  minä määrään tahdin ja minua miellytetään. Tämä oli ainoa kerta kun en ollut se henkinen Top.

En osaa kirjoittaa, enkä varsinkaan avata ajatuksiani. Hämmennyin vaan noin vahvaa tunnereaktiota, joka tuli heti kun valtasuhteet kääntyi ylösalaisin.

Salaa haaveilen siitä että minut alistettaisiin, mutta ahdistun jo tosta. Luulin aina että edes seksuaalisuuteni olisi ollut jotenkin normaali.

Selkeästi olen sekaisin joka osa-alueelta.