You fall to your knees, you beg, you plead: Can I be somebody else, for all the times I hate myself?

Mutsi sano mulle et mä oon katkera, anteeksantamaton ja mä vihaan sydämestäni monia ihmsiä.

Mä sanoin sille et mä en jaksa sen äitiä, koska se aina loukkaa mua tahattomasti. Se arvostelee ja vertailee mua muihin, enkä mä oo se joka jää voitolle niissä vertailuissa. Se tulee meille viikoks, ja mua jo nyt ahdistaa se asia. Mä oon tottunu elää vapaasti mun omaa elämää ilman et kukaan käskee syömään tai nukkumaan, ilman et kukaan tietää missä oon ja minne meen.

Se sano et se on huolissaan mun puolesta kun en oo ku vasta kuustoista ja vihaan silti niin monia ja oon katkera, enkä anna anteeks. Se sano et mä vihaan sitä, faijaa ja mummia, kun kysyin esimerkkiä. Ei mä en vihaa mummia, mulle vaan tulee huono olo kun tunnen etten oo ikinä tarpeeks hyvä. Ihan sama mitä mä teen se löytää jonkun paremman johon verrata. Mä haluisin et se kehuis mua ees kerran ja osottais mun olevan hyvä. Mä en vihaa mutsia, mua vaan satuttaa se mitä se sanoo. Mä muistan kyl ihmisten sanomiset pitkään, ne uppoo muhun syvälle ja ne sattuu pitkään – mutta mä en vihaa niitä jotka sano ne asiat, vaan itseäni. Mä epäilen omaa arvollisuutta ja jokainen arvostelu ja haukkuminen jää ja muistuu. Mul on huono itsetunto. Mutsi haukkuu mua aina ja kommentoi kuinka paska mä oon.

Faijaa mä en vihaa. Se vaan on. Mä vihaan sitä niinä hetkinä kun se käyttäytyy mulkusti. Jos se juo tai jos se suuttuu tyhjästä. Mä pidän siitä normaalisti.

Ainoa ketä kohtaan mun viha nousee on yks ämmä joka yritti mun poikakaveria, sitä mä en voi sietää, koska se yritti vaikka ties mun olemassaolosta. Se mustamaalas mua ja muuta. Ja mä kuulin mun kaverilta ettei se ollut ainoa kerta.

Mä oon pitkävihanen itteäni kohtaan.

Mua on ahdistanu mummin tulo meille, joten ahmin puol pakettia ruisleipää ja kasan muroja, luuseri. Mä en syö huomenna kun ruispuuroa, jossa on 48kcal + pellavansiemenrouhe ja koulussa salaattia. Mä lupaan sen.

Mä oon luuseri.

Mä tunnen itteni nii helvetin huonoks ja arvottomaks ihmiseks.