I know what is right,
but i wanna do wrong.

tiistai 18. toukokuuta 2010

Poistuisitko mun elämästäni, veisitkö mennessä ruman naamasi


Mua itkettää, ja aika naurettavasta syystä.

Faija ja mutsi ei tuu tippaakaan toimeen toistensa kanssa. Ne vihaa toisiaan, ja mutsi aika syystäkin faijaa.

Niil on elatusmaksuoikeudenkäynti tässä ja faija perusteli sen että miks se ei voi maksaa meistä edes kahtasataa kuukaudessa, vaikka se saa töistä palkan lisäksi suuren hienon työsuhdeauton ja uuden nokian kosketusnäytöllisen kännykän, ja tietysti kaikki kulut molemmista korvataan. Se sano syyks että sen kahdesta "uudesta lapsesta tulee kuluja yhteensä 200 euroa kuukaudessa". Uudet lapset?? Me ollaan sen lapsia, ei ne. Ne on sen naisen lapsia, ei faijan, eikä ne oo edes naimisissa! Ne kakarat on kai 10 ja 13 veet, ja faija on asunu sen ämmän kanssa kolmisen vuotta ja se eros mutsista 6 vuotta sitten. Eli sillä ei oo mitään tekemistä niihin lapsiin. Se loukkas mua helvetisti. Mä oon naurettava ja lapsellinen, mutta silti. Mun tekis mieli vaan soittaa sille ja kysyä että mitä vittua, mut mä en uskalla. Mä en halua edes puhua sille.

Mun kännykkä unohtu kaverille, joten mä en edes voi soittaa kellekkään tai tekstata ja avautua, kun kukaan sopiva ei oo koneella. Tosi yksinäinen olo, joten mitä mä teen. Kirjotan tänne, ettei tarvitse olla yksin asian kanssa.

Mä pidensin terapiavälit kahteen viikkoon ja alan katua, mä en pääse puhumaan sille kuin kahden viikon päästä. Pitäiskö mun vaan soittaa ja pyytää aikasempaa aikaa. Mä en halua, ja huomenna kun oon saanu avauduttua ja puhuttua kunnolla asia rauhottuu.

Faija lähetti tänään mulle viestiä josse sanoo ettei se hyväksy mun muuttoa himasta, koska se pelkää että ajaudun rappiolla ja pidän dokausbileitä. Taas näkee miten se tuntee mut niin helvetin hyvin. Mul on tavaton vastenmielisyys alkoholiin ja mä en todellakaan tekis niin. Mä en oo juonu tän alkuvuoden aikana kun kahesti. Se ei tunne mua tippaakaan, se ei tiedä mun elämästä mitään ja siksi se on niin helvetin kuutamolla kaikesta. Se on sen täysin oma vika, milloin se olisi edes kysynyt mitään. Milloin sitä olisi edes kiinnostanut mikään.

Mun pikkusiskot selittää kuinka kivasti se kaikkea tekee sen "uusille lapsille", eikä se oli koskaan tehnyt mitään mun siskojen hyväks. Mä oon nähny faijaa koko lukion aikana alle viidesti, ja mä menetin aikoja sitten kaikki tunteet sitä kohtaan. Mä tiedän kuinka mulkku se on, mut mun siskot ei tiedä, ne haluaa elää pienessä maailmassa joissa ihanin asia ikuisuuteen on se jos faija ostaa niille karkkia. Valitettavaa mutta totta.

Ne ei ansaitse sitä kohtelua.


ps. mä oon ällikällä lyöty ja ilonen kun huomasin et mun blogilla on jo yksitoista lukijaa!<3 Ihana olo että joku haluaa lukea oikeastikkin tätä, ihan oikeasti, se merkitsee paljon mulle.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ikävää että sulla on paha olo isäsi takia. Tykkään lukea juttujasi koska kirjoitat hyvin ja tuntemuksesi ja elämäsi kuulostaa aika samanlaiselta kuin mun sinun ikäisenä. Jaksa vaan uskoa että asiat helpottuu. :)

viola kirjoitti...

Voi pieni, sulla on syytäkin itkeä ! ei oo todellakaan mikään lapsellinen syy. Kyl sun faijan pitäis tajuta, et vaikka sil oiski uus elämä, ni ei vanhaa perhettä voi hylätä. Ittellänikin on vähä ongelmia oman faijan kaa. mutta hei voimia <3 älä anna sun faijan masentaa sua.

adison höyhenestä kirjoitti...

voi ihanku mun kirjottama !
Paitsi et mä en vihaa mun faijaa vaikka pitäs. Mä en pysty. En edes vaikka se ilmotti et luopuu mun huoltajuudesta. En vaikka se on kiintyny sen uuteen perheeseen, ja mä oon vaa se kaukainen virheentapainen menneisyydessä. Jota harvoin tavataan. jolle soitetaan kolmesti vuodessa. 3 lausetta."Tuliko hyvä keskiarvo?" "Ei en voi maksaa sitä harrastusta,liian kallis keksi jotain muuta" ja "mitä mä ostan sulle synttärilahjaks?"
Nii miks mä en vihaa sitä? Koska mä en haluu nähä sitä totuutta et en merkitse mitään oikein kenellekkään. Se sattuu liikaa. Oon irrallinen.
Ja miks avaudun tänne tällein?
Koska mä tiedän miltä susta tuntuu

Opheliac kirjoitti...

Kiitoksia!<3

Meiän välit on paljon paremmat kun ne on joskus olleet, koska ennen me ei oltu ees puheväleissä.

Adison: toi kuulostaa ihan kamalalta:/ Mä oikeesti niin toivon et sä kestät ja jaksat. Anteeks et mä en osaa sanoa mitään kauniita lauseita mut mä todellakin toivon et sä jaksat ja asiat menee hyvin<3